Yhteystiedot

Heiskasten sukuseura ry.
Rajametsäntie 9 B
00620 Helsinki
0407748794

Heiskasten facebook-sivut

Seurallamme on facebook-sivut, linkki löytyy etusivulta tai osoitteesta: https://www.facebook.com/groups/460940197325919/

Tervetuloa

Sukuseuran yhteydenottolomake

Voit ottaa yhteyttä sukuseuraan Ota yhteyttä valikosta.

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Uutiset

27.11.2017Hallituksen kokous ja seuran KarjalanmatkaLue lisää »10.11.2017Sukuseuran lehtiLue lisää »9.11.2017Hallituksen kokous ja seuran KarjalanmatkaLue lisää »

Uusimmat kuvat

13._voitto_h
16._langinkoskella
15._valehtelijoiden_klabi
14._hannu_heguli
12._iltajuhla
11._max_paananen
10._tarja_vekkeli
8._sankarihaudat

Heiskasten sukuseuran lyhyt historia

English summary
Svensk Resumé

Esipuhe 
Kautta vuosien Heiskasten sukuseuran toiminnan eteen on tehty tuhansia ja taas tuhansia talkootunteja. Kaikki toiminta on ollut vapaaehtoista ja pyyteetöntä. Seuramme toiminnan pyörittäminen on antanut varmasti monelle henkilölle lisää sisältöä ja rikastusta elämäänsä. Se on antanut mahdollisuuden purkaa toimintatarmoaan yleishyödyllisen asian parissa, samalla saaden uusia sosiaalisia kontakteja ja ehkäpä pienoisesta pakostakin oppimaan monia uusia tietoja ja taitoja.

Viettäessämme nyt seuran perustamisen 50-vuotisjuhlaa, voimme tyytyväisin mielin todeta ensimmäisen puheenjohtajamme Kullervo Heiskasen seuran perustamiskokouksessa lausumien sanojen olevan edelleen ajankohtaiset: "Olemme kokoontuneet kunnioittamaan esi-isiemme työtä ja perustamaan sukuseuraa, joka pyrkii vaalimaan suvun yhteenkuuluvaisuutta ja suorittamaan keskitettyä sukututkimusta".

Johdanto
Ajatus kirjamuotoisesta historiikista virisi vuoden 2008 aikana sukuseuran hallituksessa. Hallituksen jäsenille annettiin pohdiskeltavaksi historiikin toteuttamistapa ja rakenne. Silloisen varapuheenjohtajan Hannu Heiskasen ehdottaman rungon tultua hyväksytyksi, perustettiin tätä työtä varten historiikkitoimikunta. Siihen kuuluivat Hannun johdolla: Leena Heiskanen, Kaija Heiskanen, Timo E. Heiskanen ja Jorma Heikkilä. Alettaessa työstää historiikkia kevättalvella 2009, se päätettiin tehdä tiimityöskentelynä siten, että kustakin seuran olemassaolon aikakaudesta kirjoittivat silloin aktiivisesti mukana olevat henkilöt. Toimikunnan jäsenten lisäksi tekstiä tuottamaan valjastettiin siis mukaan kutsutut eri aikakausien seura-aktiivit.

Seuran perustaminen
Kun kalastaja Eino Heiskanen lausui sukuseuramme syntysanat vuonna 1958 Rantasalmen Porosalmella, sukumme ikiaikaisilla tanhuvilla, hän loi samalla kaukokatseisesti kestävän sukuyhteyden kaikkien meidän Heiskasten välille.

Sukuseuran perustamiskokous pidettiin sittemmin virallisesti 21.2.1960 Ravintola Kestikartanossa Helsingissä. Syy, miksi seuran kotipaikaksi valittiin Helsinki, johtui yksinkertaisesti siitä, että Helsingistä oli muodostunut kaikkien Heiskashaarojen luonnollinen maantieteellinen kohtauspaikka maaltapaon seurauksena. Monet opiskelun ja työn takia kotiseudultaan olosuhteiden pakosta reväistyt, joko itse, tai vanhempiensa mukana pääkaupunkiin muuttaneet heiskaset tunsivat siellä olonsa juurettomiksi ja alkoivat etsiä uusilta asuinseuduilta kohtalotovereitaan - sukulaisiaan.

Perustamiskokouksessa Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yleissihteeri Kullervo Heiskanen Helsingistä ja esimieheksi professori V.A.Heiskanen Ohion Columbuksesta, Yhdysvalloista.

Seuran ensimmäinen vuosikymmen
Seuratoiminta läksikin virkeästi käyntiin 1960-luvun alussa ja heti alkuun perustettiin mm. naistoimikunta "Heiskattaret" huolehtimaan sukukokoontumisten järjestelyistä ja tarjoiluista. Seuratoimintaa rahoitettiin alkuunsa sekä jäsenmaksuin, että seuran lehtiasiamiestyön palkkioilla. Yhteyttä jäsenistöön pidettiin kirjeitse ja sukutietoja alettiin kerätä niin jäsenistöltä, kuin seurakunnistakin.

Loppukesästä 1963 järjestettiin Seuran ensimmäinen sukujuhla Varkaudessa. Paikalla oli peräti 182 henkeä. Toinen 1960-luvulla pidetty sukujuhla pidettiin vuonna 1966 Joensuussa. Myös siellä oli erittäin runsas osanotto ja tunnelma hyvin innostunutta. Oltiinhan sitä niin kun "juurillaan".

Seuran sääntöjä uudistettiin vuonna 1966 ja mm. hallituspaikat tulivat kiertäviksi kaksivuotiskautisiksi. Vuosikymmenen lopulla painatettiin Heiskasten oma taskukokoinen muistio, josta ilmeni seuran tärkeät tapahtumat, säännöt ym.

Sukuseura kokoontui kuusikymmenluvulla vähintään kahdesti vuodessa; sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Syyskokouksiin liittyi yleensä aina myös pikkujoulujuhla. Tapaamisiin osallistui säännönmukaisesti 20-40 heiskasta. Kokouksissa järjestettiin erilaisia luentoja, esityksiä, laulua, soittoa ja tanssiakin. Pääasiassa että heiskaset olivat yhdessä ja hauskaa aina oli.

Myös muunlaisia tempauksia järjestettiin. Mm. vuonna 1961 käytiin retkellä Suomen linnassa ja seuraavana vuonna peräti Turussa saakka!

Seuran toinen vuosikymmen
Ensimmäistä täyteen tullutta vuosikymmentä juhlittiin näyttävästi vuonna 1970 Kuopiossa ja läheisellä Jännevirralla. Tällöin valittiin myös ensimmäiset seuran kunniajäsenet, seitsemän ansioitunutta seuralaista.

Vuonna 1972 perustettiin seuraan erityinen "matkarengas", jonka toimintaan kuului järjestää Seuran puitteissa niin koti- kuin ulkomaanmatkoja. Ensimmäinen renkaan järjestämä matka suuntautui jo seuraavana vuonna Helsingin naapurikaupunkiin Tallinnaan ja muutaman vuoden kuluttua aina Leningradiin saakka.

Vuosikymmenen puolivälissä juhlittiin Seuran viisitoistavuotista taivalta 500-vuotiasta Olavinlinnaa juhlivassa Savonlinnan kaupungissa. Tällöin perustettiin myös Savonlinnan Heiskasten paikallisosasto.

Seuran kokouksissa, joita edelleen järjestettiin sääntömääräisesti kahdesti vuodessa, oli osallistujia keskimäärin päälle kolmekymmentä henkeä.

Aivan vuosikymmenen lopulla Heiskasten sukuseura liittyi jäseneksi Sukuyhteisöjen Tuki Ry:hyn (nykyinen Sukuseurojen keskusliitto). Kyseinen yhdistys oli ja on edelleen vankka sukuseurojen etuja ajava elin.

Seuran kolmas vuosikymmen
Kolmas seuratoiminnan vuosikymmen polkaistiin komeasti käytiin Sukuseuran 20-vuotisjuhlilla. Nyt juhlapaikkana oli legendaarinen Seuran "synnyinkoti" Rantasalmen Porosalmi. Sinne oltiin toki aiemminkin tehty pienimuotoisempia retkiä, mutta nyt oli vuorossa täysiä kymmeniä täyttävän seuran juhlavuosi.

Heiskasten sukututkimuksessa oli päästy siihen vaiheeseen, että noin puolet jäsenistöstä pystyttiin sijoittamaan johonkin tunnettuun Heiskas-sukuhaaraan.

1980-luvun alussa annettiin jäsenrekisteritoiminta Sukuyhteisöjen Tuen hoitoon ja hieman myöhemmin hankittiin myös kyseisen yhdistyksen osakkeita 1000 markalla. Tiedotustoimintaa jäsenistölle hoidettiin pääasiassa Sukuviesti-lehden välissä jaettavan oman Heiskasten-tiedotteen avulla.

Vuosikymmenen puolivälin jälkeen alkoi seuratoiminnassa hiljaiselon kausi. Pitkään mukana olleet aktiivit joko kuolivat tai tulivat muuten siihen ikään, ettei seuratoimintaan enää riittänyt voimavaroja. Varsinainen kriisivuosi oli 1986, kun kukaan hallituksen jäsenistä ei halunnut ottaa puheenjohtajan taakkaa kannettavakseen.

Onneksi kuitenkin vuosikymmenen loppupuolella löytyi aktiiveja, jotka laittoivat niin seuran talouden kuntoon, kuin myös saivat alas vaipuneen jäsenmäärän nousuun. Syksyllä 1989 alkoi ilmestyä puheenjohtaja Pauli Heiskasen johdolla Seuran ikioma pää-äänenkannattaja Heiskaset-lehti. Samalla irrottauduttiin Seuran taloutta rasittaneesta tiukasta yhteydestä Sukuyhteisöjen Tuen Sukuviesti-lehteen.

1980-luvulla Heiskasten sukuseura kokoontui 2-3 kertaa vuodessa. Pienimmillään osallistujamäärä oli vuoden 1989 syyskokouksessa, vain 10 henkeä oli silloin paikalla. Väkeä kokouksiin saatiin lisää lähtemällä kokoustamaan maakuntiin. Mm. Tuusniemellä keväällä 1988 oli paikalla peräti 68 heiskasta!

Seuran neljäs vuosikymmen
Seuran kolmikymmenvuotista taipaletta juhlistettiin erityisen hienosti järjestetyillä sukujuhlilla Kuopiossa. Tällöin julkaistiin mm. Salme Halosen (os. Heiskanen) suunnittelema seuran sukuviiri ja sellainen luovutettiin kaikille seuratoiminnassa edelleen mukana olleille perustajajäsenille.

Vuosikymmenen alkupuolella Seura siirtyi ATK-aikaan hankkimalla oma PC-tietokone ja liittymällä Sukutietotekniikka Ry:n jäseneksi. Myös omat kotisuvut luotiin kyseisen vuosikymmenen aikana.

Vuonna 1992 valittiin ensimmäinen "Vuoden Heiskanen". Valinta päätyi tällöin paljon myönteistä julkisuutta kirjallaan: "Saadun tiedon mukaan...". Heiskanen nimelle keränneeseen kenraalimajuri Raimo Heiskaseen.

Seuran sääntöjä muutettiin vuonna 1993 siten, että kevät- ja syyskokoukset yhdistettiin yhdeksi vuosikokoukseksi ja Seuran esimies-nimikkeestä luovuttiin.

Seuran 35-vuotisjuhlat pidettiin kesällä 1995 Savossa Kangaslammilla. Samassa tilaisuudessa paljastettiin Professori V.A.Heiskasen muistoreliefi. Tästä tilaisuudesta kuvattiin myös ensimmäinen editoitu video Heiskasten sukuseurasta.

Seuralaisten monikymmenvuotisen keruutyön ja Kaija Heiskasen peräänantamattoman uurastuksen ansiosta julkaistiin kesällä 1997 mahtava yli 800-sivuinen HEISKASET-kirja Leppävirran Sukumessuilla 300 kpl:n painoksena. Kirjassa on tiedot kaikkiaan yli 13 000 tunnetusta Heiskasesta ja paljon mielenkiintoisia artikkeleita heiskasten toiminnasta eri elämänaloilla. Samana vuonna valittiin puheenjohtajaksi Markku Heiskanen, jo toisessa polvessa. Hän on Seuran 1. puheenjohtajan Kullervo Heiskasen poika.

Heiskaset-kirja osoittautui epäilyksistä huolimatta myyntimenestykseksi ja ensimmäinen painos myytiin loppuun alle puolessa vuodessa. Toinen 200 kappaleen painos otettiinkin jo sitten vuonna 1998.

Vuonna 1999 Seura sai käyttöönsä komean nimilogon, jonka suunnitteli kalligrafi Toivo Heiskanen.

1990-luvulla Seuran tapaamisia oli edelleen pari kertaa vuodessa osallistumisaktiivisuus niihin kasvoi mukavasti, ollen kolmestakymmenestä peräti seitsemäänkymmeneen henkeen. Myös paikallistoimintaa viriteltiin Kuopiossa vuonna 1991.

Seuran viides vuosikymmen
Vuosituhannen vaihtuessa Seuran jäsenmäärä oli suurimmillaan, peräti 373 ruokakuntaa. 45-vuotisen taivalluksensa kunniaksi Seura julkaisi 30 Heiskas-kirjoittajan ja Kaija Heiskasen kokoaman tarinakirjan: "Heiskaset - poimintoja polun varrelta". Kirja jatkaa jo Heiskaset-sukukirjassa aloitettua eri aloilla toimineitten heiskasten tarinoita, aina kerjuureissusta Mannerheimin tapaamiseen.

Vuonna 2007 muutettiin sääntöjä siten, että Seuran vuosikokous pidetään ainoastaan joka toinen vuosi. Välivuosinakin toki voidaan kokoontua, mutta hallituksen toimikausi on aina kaksivuotinen, se antaa pitkäjänteisyyttä toiminnalle.

Jo vuosia lopussa olleesta Heiskaset-sukukirjasta otettiin vuonna 2008 kolmas 100 kappaleen osin päivitetty painos tyydyttämään heiskasten tiedonnälkää.

Kaksituhattaluvulla sukututkimus ponkaisi seurassa jälleen eteenpäin Internetiin tallennettujen henkilötietojen laajentuessa  ja kaksi sukuhaarakohtaista täydentävää kirjaa julkaistiin.

Jo syksyllä 2008 aloitettiin ja seuraavana vuonna jatkettiin innokkaasti tämän 50-vuotishistoriikin kokoamista. Kesän 2010 sukujuhlille tehtiin myös noin puolen tunnin kestoinen multimediaesitys Heiskasten 50-vuotisesta taipaleesta. Molempia projekteja vetää puheenjohtaja Hannu Heiskanen.

Sukuseura ja sukututkimus
Heiskasten sukuseuran 50-vuotisjuhlavuosi on sattuvasti myös Suomessa sukututkimuksen 350-vuotisjuhlavuosi. Sukututkimusta Seurassamme on harrastettu aktiivisesti alusta pitäen. Välillä paremmalla, välillä laimeammalla menestyksellä. Välillä osa jäsenistöstä on ollut passiivisempaa tietojen keruun suhteen. Sitkeät puurtajat mm. veljessarja Kyösti, Juhani ja Pentti Heiskanen olivat alkuaikojen uranuurtajia tällä saralla. Samoin kuin Ylä-Savon haaroja tutkineet sisarukset Anja ja Eila Heiskanen Kuopiosta. Tietoa kerättiin ajan tavan mukaan sukukortistoiksi, joiden hoidosta vastasi edellä mainittu Pentti Heiskanen kahden vuosikymmenen ajan (1961-1980).

Perustyön tultua tehdyksi, päätettiin seurassa julkaista 1990-luvun lopulla oma sukukirja, johon kaikki sen astisen keräämisen tulokset koottiin. Kirjan kokoamisessa teki kuopiolainen Kaija Heiskanen valtaisan urakan ja kirja valmistuikin vuoden 1997 Sukumessuille Leppävirralle. Sitä on painettu ja myyty tähän mennessä peräti 600 kappaletta. Varsinainen heiskasten bestselleri siis!

Nykyisin tietokone- ja nettiaikakaudella sukututkimus elää uutta kukoistustaan. Tutkijoita on tullut lisää tutkimuksen helpottuessa ja mahdollisuudessa työskennellä kotoa oman koneen ääressä. Tulevaisuudessa Seura haluaakin tukea sukuhaarakohtaisten, entistäkin tarkempien ja päivitettyjen sukukirjojen julkaisemista. Tätä varten käytämme myös yhtenäistä tallennusohjelmistoa, Suku Juttua, jolla eri sukuhaarojen tietoja voidaan tarvittaessa yhdistellä tulevaisuudessa suuremmiksikin kokonaisuuksiksi.

Sukuseuran merkitys ja tulevaisuuden haasteet
Meidän jokaisen on hyvä tietää mistä olemme tulleet ja millaisia esivanhempamme ovat olleet. On mielenkiintoista huomata esimerkiksi omille lapsille periytyneitä omien isovanhempiensa ominaisuuksia ja käyttäytymistapoja. Lisäksi täytyy aina muistaa, että vaikka olemmekin Heiskasia, meissä jokaisessa on jo vanhempiemme puolelta myös puolikas jotain muuta sukua ja mitä kauemmas menneisyyteen mennään, sitä useamman suvun sekoituksia olemme. Kertaantuuhan sukujen määrä aina kahdella sukupolvi taaksepäin mentäessä.

Sukuseuratoiminnassa on muistettava aina että: Seura on jäseniä, eikä jäsenet seuraa varten. Näin ollen on otettava huomioon eri ikäisen jäsenkunnan tarpeet. Nuorissa on tulevaisuutemme ja heidän mukaan saamisensa seuratoimintaan on haasteellista. Suuret ikäluokat eläköityvät pikkuhiljaa ja tämä takaa, että jatkossa on entistä enemmän ihmisiä, joilla on aikaa ja mahdollisuuksia etsiä juuriaan. Myöskään varttunutta väkeä ei pidä unohtaa. He kantavat edelleen mukanaan sellaista muistipankkia, josta me nuoremmat emme osaa uneksiakaan.

Seuran on kunnioitettava perinteitä, mutta oltava samalla kiinni ajan virrassa ja käytettävä nykyaikaisimpia menetelmiä toimintansa pyörittämiseen. Toiminnan pohja on Seurallamme kunnossa, jatkakaamme eteenpäin kohti uusia haasteita.

Kauan eläköön Heiskaset!