Yhteystiedot

Heiskasten sukuseura ry.
Rajametsäntie 9 B
00620 Helsinki
0407748794

Heiskasten facebook-sivut

Seurallamme on facebook-sivut, linkki löytyy etusivulta tai osoitteesta: https://www.facebook.com/groups/460940197325919/

Tervetuloa

Sukuseuran yhteydenottolomake

Voit ottaa yhteyttä sukuseuraan Ota yhteyttä valikosta.

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Uutiset

6.6.2017Seuran nettilehti 1/2017 on ilmestynytLue lisää »29.7.2016Sukuseura VirossaLue lisää »8.6.2016Heiskasten Facebook-sivutLue lisää »

Uusimmat kuvat

13._voitto_h
16._langinkoskella
15._valehtelijoiden_klabi
14._hannu_heguli
12._iltajuhla
11._max_paananen
10._tarja_vekkeli
8._sankarihaudat

Heiskanen-nimen alkuperä

Kaija Heiskanen

Heiskanen, Heiskainen, Heiskain on löytänyt elintilansa Savosta ja sinne juurtunut. Se on vanhimpia savolaisia sukuja. Varhaisimmat suvun kantaisät lienevät tulleet tänne Österlandian takamaille Ruotsin kuninkaan valtakuntaan Karjalan suunnalta. Olivathan vesistöt luonnollinen kulkureitti. Rauhattomat sotaiset olot, hävitykset ja ryöstöt epämääräisellä rajaseudulla edistivät liikkuvuutta ja hakeutumista turvallisemmille seuduille. Sisä-Suomen erämaiden asuttamiseen antoivat puhtia myös Kustaa Vaasan määräyksestä toimineet Savonlinnan käskynhaltija Klemetti-kirjuri ja hänen työnsä jatkajana Savon ja Savonlinnan käskynhaltija Kustaa Fincke.

Heiskanen on varsin tyypillinen savolaissukunimi. Jo sata vuotta sitten se kuului Savon yleisimpiin nimiin (1000-1500 henkeä) eikä Matti Kuusen (1972) mukaan 1500-luvun maakirjoissakaan ole esimerkeistä puutetta. Yhteensä toistakymmentä Heiskas-perhettä verotettiin silloisissa hallintopitäjissä. Esimerkkeinä mainittakoon Greus Heiskain Juvalla 1552 ja Cauppi Heiskanen Rantasalmella 1546. Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen nimi ilmestyy 1600-luvulla: Caupi hejskainen Pielisjärvellä 1638, Anders Heiskain Uukuniemellä 1631 ja Oluff Heiskajnen Sotkamossa 1629.

Koskimiehen tietojen mukaan Heiskanen on ollut 1900-luvun alussa yleinen Pohjois- ja Keski-Savossa, Pohjanmaalla sekä Pohjois- ja Keski-Karjalassa. Heiskala-nimisiä taloja on näillä samoilla alueilla. Vuonna 1985 Heiskas-nimeä kantoi Suomessa 6392 henkilöä ja nimi oli 87. sijalla sukunimien lukumäärälistalla.

Vanhat sukunimet sisältävät yleensä jonkin tyypillisen ominaisuuden, piirteen tai aseman, joka kertoo vieraallekin "minkälaisesta miehestä on kysymys". Periytyessään sukupolvesta toiselle nimestä muotoutui suvun nimi ja sukunimi. Heiskanen johdetaan saksalaiseen alkuperään. Vanhimmat germaaniset nimet ovat tulleet käyttöön Pyhimyskalenterin välityksellä. Siihen oli otettu myös kansallispyhimykseksi julistetun piispa Henrikin nimi. Henrikin nimestä on johdettu Heikkanen, Heikkinen, Heikurinen, Heiskanen. Lauri Pohjannoro selittää, että nimi on tullut Viipurissa toimineilta saksalaisilta kauppiailta Heinrick (Heikki)-nimestä ja muotoutunut siitä eri muotoihin. Viipurihan oli vilkas kauppapaikka, jossa niin venäläiset, saksalaiset kuin suomalaisetkin syvältä sisämaasta kävivät kauppamatkoillaan. Vaikutteet olivat molemminpuolisia.

Kustaa Vilkuna on tutkimuksissaan nimien alkuperästä päätynyt siihen, että Henrick johdetaan muinaissaksalaisesta Haimrich-nimestä, jonka merkitys on epäselvä, ehkä Haim=koti,talo ja Rich=mahtava eli mahtava talo. Tähän on verrattavissa itäfrankkien Haimrich, Heimrich-sanat eli sanonta "isäntä talossaan". Näin voimme tulkita, että myös Heiskanen on isäntä talossaan.

Elias Lönnrotin toimittamassa suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa on useita heiska-alkuisia sanoja, joita nykykieli ei enää tunne. Suomennoksiin on soveltuvin osin käytetty Knut Cannelinin sanakirjaa vuodelta 1953 (7. painos).

heiska = frisk, rapper, liflig, kry i anseende till åtbörder och rörelser eli reipas, ravakka, eloisa, ripeä liikkeissään

heiskahtaa = visa hastiga och lifliga rörelser eli liikkua nopeasti ja eloisasti;
verbistä saadaan johdannaiset: heiskahtaja, heiskahtaminen, heiskahtella, heiskahtelia, heiskahus, heiskahuttaa ja heiskahutella

heiskamainen = sprättaktig = keikarimainen

heiskari = smärt, spenslig och ståtlig person, en som yfver sig, sprätt eli hoikka, hintelä ja komea henkilö, pöyhkeilevä keikari

heiskaroita = skicka sig som en heiskari, bete sig ståtligt, yfvas, svänga på sig, göra väsende af sig, sprättas eli käyttäytyä kuten heiskari, komeasti, pöyhkeilevästi, keikkuilla ja pitää melua itsestään

heiskata = visa sig liflig och rapper, gå ståtligt eli näyttää eloisalta ja ravakalta, kulkea ylväästi;
johdannaiset: heiskaaja, heiskaaminen, heiskaavainen ja heiskaavaisuus sekä heiskailla, heiskaella, heiskailia

heiske = skimrande l. tindrande tillstånd, skimmer, glimmer eli välkehtivä tai kimalteleva olotila, hohde, välke

heiskua = röra och svänga sig oafbrutet, hoppa tätt och ofta, voltigera; skimra, tindra, glimra, glittra, glänsa eli liikkua ja keikkua yhtä mittaa, hypellä tiheään ja usein, käännähdellä, välkehtiä, kimallella, hohtaa, loistaa; esim. tähti heiskuu (hehkuu) taivaalla;
johdannaiset: heiskuella, heiskuja, heiskuminen, heiskuna eli heiskunta

heiskuttaa = svänga, svinga, slänga, skaka eli kieppua, heilua, keikuttaa, täristä;
johdannaiset: heiskuttaja, heiskuttaminen, heiskutus, heiskututtaa

heiskuvainen = orolig, oupphörligt rörande sig, skimrande, tindrande m.m eli levoton, lakkaamatta liikkuva, välkehtivä, kimalteleva

Lähteet:
Etunimet, Kustaa Vilkuna
Suuri nimipäiväkirja, Kustaa Vilkuna
Suomalainen nimikirja, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, 1984
Heiskanen on sukuni, Kauko Heiskanen, Sukuviesti 1989
Suomalais-ruotsalainen sanakirja, Elias Lönnrot, 1874